Luonnonkaunis Kämärin saari on säilynyt viheralueena keskellä kaupunkia. 3 kilometrin pituinen luontopolku kiertää Ämmänkosken ja Taipaleen kanavan välissä. Kämärin luonto on monipuolinen ja eläinlajisto on runsas. Kosket, Ämmänkoski ja Kämärinkosket piristävät vehreää maisemaa ja niissä on oma hyönteis- ja kalamaailmansa. Kämärin ja Ämmänkosken alueilla voi tavata harvinaisen vesinisäkkään, Varkauden nimikkoeläimen, Saukon.
Kämärin 98 hehtaarin alue jakaantuu toiminnan perusteella kolmeen erilaiseen osaan; luontoalueeseen, urheilualueeseen ja kanava-alueeseen. Joka puolelta vesistöön rajautuvana se on ollut kiinnostava kohde aikojen kuluessa. Aleksanteri II määräsi 1856 perustettavaksi Kämärin alueelle kaupungin. Läänin maanmittari Carl Rehnström laati suunnitelman Koskenniemen kaupungista, joka ei kuitenkaan toteutunut. Vuoden 1948 Lontoon kisoista Varkauteen tuli olympialainen kultamitali, joka voitettiin Suomen olympiastadionin toisen arkkitehdin Yrjö Lindegrenin laatimalla Kämärin urheilupuistosuunnitelmalla ”The Centre of Athletics”.
Kämärin urheilualueella sijaitsee hiekkatekonurmikenttä, tekojäärata ja kaksi jäähallia. Siellä pelataan jääpallo-, jääkiekko- ja pesäpallo-ottelut.
Urheilualueen toisella laidalla on kanava-alue. Taipaleen kanava yhdistää Unnukan ja Haukiveden, joiden vedenpintojen korkeusero on 4,6-6 m. Noin 500 m pitkä kanava on rakennettu 1962-67. Vanha kivikanava, rakennettu 1835-40, on säilynyt nähtävyytenä. Kanavamuseo ja Kanavapolku esittelevät alueen historiaa. Taipaleen vierassatama sijaitsee kanavan yläpuolella.
